Mitä jäikään mieleen koko maailmaa ravisuttaneesta vuodesta 2020? Maailma, jossa elimme talvella 2019, ei ehkä koskaan palaudu täysin ennalleen. Nyt on kulunut reilu vuosi COVID-19:n alusta, ja tunnelin päässä alkaa näkyä valoa. Olemme oppineet elämään tilanteen kanssa ja sopeutuneet etätyöhön ja -kokouksiin. Ehkäpä niin sanotut hybridimallit jäävät elämään?
Samalla olemme huomanneet yhtiössämme, että viime vuosien merkittävät ICT-järjestelmien kehityshankkeet ja uusien ohjelmien käyttöönotto, kuten viimeisimpänä VISMA L7, mahdollistavat joustavan toimintatavan, työnohjauksen ja tietenkin myös etätyön. Oikeiden työkalujen avulla pystymme toimimaan pienenä työyhteisönä tehokkaasti kaikilla mittareilla.
Vuoden 2020 aikana tehtiin merkittäviä investointeja. Kaurankuorikattilan päästöjä pienennettiin asentamalla letkusuodatin. Kaukolämpöverkoston häviöitä laskettiin asentamalla kaukolämpöaseman yhteyteen venttiiliryhmät. Niiden ansiosta verkoston paine-erot paranivat eri ajotilanteissa 23 prosenttia, mikä pienensi verkoston tehon tarvetta merkittävästi.
Uusia asiakaslaitteita asennettiin pandemian takia vähemmän kuin aikaisemmin. Siksi en voi olla korostamatta uusien laitteiden merkitystä kiinteistöjen energiankulutuksessa. Kuten olen useassa yhteydessä todennut, kukaan ei epäile, etteikö uusi auto olisi energiatehokkaampi kuin vanha. Silti moni väittää, etteivät uudet kaukolämpölaitteet ole energiatehokkaampia kuin 80-luvulla.
Ilmastonmuutoksen ja kiinteistön kustannusten kannalta on tärkeää uusia laitteet oikeaan aikaan. Se säästää helposti 10–20 prosenttia energiakustannuksista. Lisäksi uudet laitteet mahdollistavat uudet palvelut, kuten tarjoamamme Digilämmön (leanheat.fi). Uusien laitteiden ja palvelujen ansiosta energiankulutus laskee, sisäolosuhteet pysyvät hyvinä ja huippuenergian tarve pienenee. Toisin sanoen pysymme käyttämään vähemmän fossiilista energiaa.
Pandemiasta huolimatta ilmastonmuutos on edelleen arkipäivää, ja olemme menossa kohti hiilineutraalia Suomea. Energiasektorille kuuluu huolehtia myös luonnon monimuotoisuuden säilyttämisestä. Molempia tavoitteita kohti on tärkeää mennä markkinaehtoisesti keskittyen siihen, mitkä ovat eri tuotantotapojen ja polttoaineiden todelliset CO2-päästöt sekä vaikutus luonnon monimuotoisuuteen.
Kun tarkastellaan Tilastokeskuksen polttoaineluokituksia, energiapuun CO2-oletuspäästökerroin on 112 t/TJ. Vastaavasti yhdyskuntajätteen päästökerroin on 64 prosenttia pienempi eli 40 t/TJ. Silti yhdyskuntajätteen polttoa ei pidetä päästöttömänä. Puun päästöttömyys perustuu oletukseen istutetun puun kyvystä sitoa hiilidioksidia.
Hiilineutraaliustavoitteita pitäisi katsoa mieluummin kansallisesti kuin kuntakohtaisesti. Toistaiseksi joudumme polttamaan kierrätyskelvottoman yhdyskuntajätteen, mikä tekee siitä ilmastollisesti kestävän ratkaisun. Luonnollisesti meidän pitää edelleen kehittää yhdyskuntajätteen kierrätystä ja vähentää jätteiden määrää.
Tavoitteiden saavuttamisessa on koko ajan tärkeämpää, että kaikki primäärienergia käytetään mahdollisimman tehokkaasti. Meillä on suuria mahdollisuuksia hyödyntää sekä polttoon perustuvan että perustamattoman tuotannon yhteiskäyttöä. Olemme tehneet aiheen ympärillä kaksi alustavaa selvitystä vuoden 2021 aikana. Uusilla teknologiaratkaisuilla viemme yhtiötä kohti hiilineutraalia Keski-Savoa ja Suomea, jossa vaalitaan myös luonnon monimuotoisuutta.
Kiitän asiakkaitamme, kuntalaisia, henkilöstöämme ja muita sidosryhmiä vuodesta 2020 – olemme osa yhteisöä!
29.4.2021
Mikko Onkalo
Toimitusjohtaja